Varustevinkkejä

Sillä aikaa kun ensi kesän suunnitelmat muhivat jokaisella mielissä ja motivaatiokin on osalla naisista osittain hukassa, ajattelimme antaa vähän varustevinkkejä. Treenailukuviot hakevat muotoaan, kun muutoksia ja kiirettä on jokaisella kotirintamalla; opiskeluja, liikaa töitä, uusi työpaikka sekä rakentamista - valveillaoloaika ei meinaisi millään riittää tavoitteelliseen treenaamiseen. Kova treenaaminen kun vaatii aina tasapainoa muiltakin elämän osa-alueilta. Stressi, tiukka työtilanne, pienet lapset ja rikkonaiset yöunet eivät tue lajikehitystä. Ravintoon ja lihashuoltoonkin pitäisi ehtiä keskittyä, mutta missä välissä. Viikossa on maanantai, perjantai ja viikonloppu kaikkine vastuineen ja velvollisuuksineen. Armollisuutta itseään kohtaan opettelee meistä moni. Melkein pitäisi kirjoittaa itselleen mantra, että tulee vielä seuraavakin vuosi ja paljon uusia mahdollisuuksia. On pakko kuunnella itseään ja ajatella perheen parasta näinä ruuhkavuosina.

Mutta ne varustevinkit…tämä laji tosiaan kuluttaa myös lompakkoa! :)

Sannan akkukäyttöiset lämpöpohjalliset

Niin kauan kuin muistan on varpaitani palellut talvella ulkoillessa oli sitten paukkupakkanen tai vain hiukan nollan alapuolella. "Lämpö"sukka tuntuu lähinnä vitsiltä jos pulkkamäessä ollessakin varpaat jäätyy jo kolmannen laskun jälkeen. Toki sukilla ja kengillä on paljon merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun Sorelin huopasukkakengät yhdessä Bridgedalen paksujen lämpösukkien kera riittävät vain vartiksi alkoi huumori loppua. Murtsikkahiihdossa ja lumilautaillessa piti henkisesti aina valmistautua puolen tunnin kohdalla "varvaskuolemaan", talvipyöräilystä puhumattakaan!

Aikani sinnittelin (ja sinkkuroin) ongelman kanssa, kunnes pukinkontista löytyi pari vuotta sitten Nevercoldin akkukäyttöiset lämpöpohjalliset! Mistä se Joulupukki tiesi!? Siitä lähtien varpaita palelee enää lähinnä silloin jos ulkoilureissu kestää tuntitolkulla (akku kestää keskimmäisellä voimakkuudella kolmisen tuntia) tai jos unohdan ladata läpyskät ennen käyttöä. 

Noitahan on varmasti monenlaisia ja hienompiakin, mutta asiansa ajavat nuokin oikein hyvin! Akkumötikät kulkeutuvat suht kätevästi nilkkapussukoissa. Korvaan siis kylmemmillä keleillä monojen, lautailukenkien tai pyöräkenkien pohjalliset noilla enkä enää sinnittele jäätyneiden varpaiden kanssa. Pulkkamäestä karkaamiseenkaan ei enää riitä tekosyyksi kylmät jalat. 

Sormia tosin palelee edelleen ja paljon! Jos jolla kulla on mulle siihen pulmaan vinkki viitonen niin kertokaa ihmeessä...

Marjon talvibööräkengät

Viime syksynä hankin Laken MXZ303 talvipyöräkengät ja rakastuin niihin oitis. Täsmälleen sama juttu kuin Sanna-siskollani: aina palelee…pepa, sormet ja varpaat poikkeuksellisesti jäässä kun aletaan olla alle 10 asteen. :) Muutenkin voi palella (paitsi ei enää niin paljon uimahallissa). Joku valuvika selvästi! 

Mulla ei ole ikinä ollut näin ihania pyöräkenkiä. Viime talven kovilla pakkasillakin varpaat pysyivät tyytyväisinä. Thermo-pohjallinen on pehmeä jalan alla ja kenkä tukeva. Päällys on nahkaa ja vedenpitävä. Taisin viime keväänä lontustella mtb-lenkillä lätäköissäkin kastelematta sukkaani. Boa-kiinnitys on kätsä, sopii hoppuheikille hyvin. Voin ruuvailla kengän kiinni lähes vauhdista ja popo lähtee jalasta ripeästi. Arkitohinahan alkaa aina eteisestä. Lenkiltä kun pääsee kotiin lasten vastaanotto on jo eteisessä. Kynnyksen yli pitää päästä nopeasti osallistumaan palapelin rakentamiseen tai muihin touhuloihin. Ja mikä parasta, ei tartte enää värkätä niitten kengän kuorruttimien kanssa. Mikä onkaan raivostuttavampaa kuin vääntää kenkäsuojia hikihatussa kengän päälle tai pois. Lisäksi ne on yleensä aika pohjasta rikki ja repsottaa mihin sattuu, kun astuu yhdenkin kiven tai kannon yli.

Suosittelen lämmöllä kaikille herkkävarpaisille. Kenkiä taitaa löytyä Special Bikesta!! Kolme meistä passionin naisistakin pukee jalkoihinsa Laken 303:t.

Niinan talvinastakengät.

Pitäydytään talviteemassa. Olen jo aiemminkin kehunut näitä Icebugin talvinastakenkiä, joilla olen nyt juossut pari talvea. En kertakaikkiin käsitä, miksi olen 20 vuotta liukastellut ennen kuin nämä hankin, vai eikö niitä talvinastoja ennen ollut? Yllättävän moni juoksee vieläkin ilman nastoja talvella. Tälle päivälle on suunnitelmissa pelkkä flunssan parantelun kävelylenkki, mutta ilman nastoja ei lenkille olisi asiaa. Pyörätiebaana näyttää aika samalta kuin viime kevään tervahiihtolatu pahimmissa paikoissa.

Uusien kenkien osto olisi pian edessä. Pysynkö icebugissa vai suositteletko jotain muuta? Olisi mukava saada kommenttia.