Passion Adventure

Passion Adventure
kuvaaja Riitu Kerola

torstai 27. kesäkuuta 2013

Jatuli Tour 20.6.2013


Haukiputaalla kisailtiin Jatuli Tour VII ja kerrankin kaikki viisi Passion Adventuren naista pääsivät mukaan. Minä ja Niina toisessa tiimissä ja Sanna+Marjo+Tytti toisessa. Joukkuejako valittiin samaksi kuin tulevassa Rokua Geopark Challengessa, jotta saadaan kokemusta tiimityöstä tulevaan koitokseen.
 
Kisapaikaille päästyämme meitä jo odottaa nätisti rivissä kartat, kisaohjeet, numerolaput ja gps-laitteet. Kisaohjeesta selviää, että jokaisen lajin jälkeen on aikaraja vaihtoon saapumiselle: myöhästymisestä tulee sakkoa -1 piste/minuutti. Kun rastit ovat vain 1-5 pisteen arvoisia, ei sakkoja siis kärsi ottaa. 
 
Iloisiin ilmeisiin ja nauruun sekoittuu pian jännitystä ja hermoilua, kun mittailemme matkoja ja arvioimme, mitkä rastit ehtisimme käydä. Kun suunnitelma on valmis, lähdetään pihalle kuulemaan 1 pisteen bonustehtävän ohje: jumarointi köyttä pitkin katossa kiikkuvalle rastille. Juuri ennen starttia paljastuu vielä, että prologina on kiertää juosten läheinen koulu. Prologi sisältyy aikaan, joka on käytettävissä ensimmäiseen juoksuosuuteen, joten jälkikäteen on helppo viisastella, että koulun kiertämisen jälkeen kelloa vilkaistessa olisi pitänyt jo jonkinmoiset hälytyskellot soida. 
 
Ensimmäiset 5 ja 3 pisteen rastit löytyvät hyvin ja jatkamme alkuperäisen suunnitelman mukaan 4 pisteen rastille, mikä osoittautuu pahaksi virheeksi. Tuhlaamme muutaman minuutin, kun moottoritien laitaan päästyämme emme ole varmoja sijainnistamme. Mutta mikä pahinta, kello näyttää jo niin paljon, että ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä aikarajassa takaisin. Nyt tossua toisen eteen niin kovaa kuin jaksaa! Niina etenee metsässä kuin hirvi ja minulla on metsäjuoksuun tottumattomana vaikeuksia pysyä perässä. Minun onneksi loppumatka juostaan tietä. Sakkoa rapsahtaa -11 pistettä, eli jäämme vaivaisen 1 pisteen plussalle. Mutta nyt ei auta masentua: tulipa kuitenkin hyvä lenkki ja sitä ei voi ratamestarikaan pois meiltä ottaa!! 
 
Nopea vaihto pyörän selkään. Polkaistaan hakemaan 5 pisteen rasti, jonka sijaintia pitää hetken lähimaastoissa pohtia. Niina sanoo, ettei ehditä muille rasteille, ja niinpä kurvaamme samantien takaisin vaihtoon. Kisajärjestäjät naureskelevat taktiikallemme: viimeisenä lähdetään ja ensimmäisenä tullaan. 
 
Rullaluistimet jalkaan, kuiva paita päälle hetken nautinnoksi ja sateeseen taas kastumaan. Rullailemme 5 pisteen rastin tuntumassa toivottoman kauan. Haukiputaan terveysaseman ja vanhainkodin rakennukset tuntuvat olevan aivan liian sokkeloisia suhteessa jokseenkin epätarkkaan karttaan. Muutakin porukkaa tulee paikalle ja kukaan ei löydä. Meinaamme jo luopua toivosta ja jatkaa matkaa, kunnes lopulta tärppää.
 
 Niina ehdottaa, ettei lähdetä Virpiniemeen päin, mutta suostuu kun olen niin innokas luistimille päästyäni. Annalankankaan ja Virpiniemen välinen pyörätie on ihan huippu luistella! Poimitaan 4 pisteen rasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Loppumatka takasin luistellaan niin kovaa kuin jaloista irti lähtee! "Eihän tullut sakkoa, eihän?!?" Muutama sekunti taisi jäädä ja sehän riittää.
 
Otan vasemman luistimen pois ja pohje kramppaa sen verran, että kiljahdan. Se menee pian ohi ja riisun toisen luistimen. Oikea pohjekin kramppaa. Kamppi on aivan hirveä, se kouristaa niin voimalla ja niin kauan, etten jaksa pistää vastaan. Huudan, kiljun, karjun ja vaikeroin niin, että varmasti kilometrin säteellä kaikki ovat tietoisia siitä, että nyt sattuu. Kaitsu huutaa mennessään, että häneltä saa ottaa suolatablettia. Kiitos tuhannesti! Ja mitäs tekee tiimikaverini: pidättelee naurua, sillä äänimaailma on puolivuotiaan lapsen äidille jokseenkin tuoreessa muistissa hieman eri yhteydestä :D
 
Matka jatkuu naureskellen pyörän päällä. Haetaan ensin 3 pistettä ja sen jälkeen ajetaan kohti 5 pisteen rastia. Olen jo aivan jäässä, sillä vettä on satanut koko illan, ja kireät pohkeeni tuovat hieman lisää tuskaa matkantekoon. En siis ole aivan vakuuttunut siitä, että haluaisin uimaan Kiiminkijokeen tuon 5 pisteen takia. Rannalle päästyämme saamme hyviä vinkkejä kanssakilpailijalta, missä kohtaa uintimatkaa olisi suht vähän. Vesikin tuntuu tosi lämpimältä kylmällä iholla, joten päätämme lähteä kahluu- ja uintireissulle. Noin 20 minuuttia joessa ja sitten äkkiä kohti maalia ja saunaa hampaiden kalinan säestyksellä. Niinan pyörän takajarru napsahtaa vielä yhtäkkiä totaalijumiin, joten sen kanssa askarrellessa menee hetken. 
 
Lopputuloksissa molemmat naistiimit saavat saman pistemäärän. Alun täydellisten tohelointien jälkeen loppu sujui ihan mallikkaasti. Pää kaipaa siis vielä pientä hienosäätöä tulevia kisoja varten. Kiitoksia järjestäjille mielenkiintoisesta ja taas niin opettavaisesta kisasta! 

- Kirsi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti