.jpg)
Haukiputaalla kisailtiin Jatuli Tour VII ja
kerrankin kaikki viisi Passion Adventuren naista pääsivät mukaan. Minä
ja Niina toisessa tiimissä ja Sanna+Marjo+Tytti toisessa. Joukkuejako
valittiin samaksi kuin tulevassa Rokua Geopark Challengessa, jotta
saadaan kokemusta tiimityöstä tulevaan koitokseen.
Kisapaikaille
päästyämme meitä jo odottaa nätisti rivissä kartat, kisaohjeet,
numerolaput ja gps-laitteet. Kisaohjeesta selviää, että jokaisen lajin
jälkeen on aikaraja vaihtoon saapumiselle: myöhästymisestä tulee sakkoa
-1 piste/minuutti. Kun rastit ovat vain 1-5 pisteen arvoisia, ei sakkoja
siis kärsi ottaa.
Iloisiin ilmeisiin ja nauruun
sekoittuu pian jännitystä ja hermoilua, kun mittailemme matkoja ja
arvioimme, mitkä rastit ehtisimme käydä. Kun suunnitelma on valmis,
lähdetään pihalle kuulemaan 1 pisteen bonustehtävän ohje: jumarointi köyttä pitkin
katossa kiikkuvalle rastille. Juuri ennen starttia paljastuu vielä,
että prologina on kiertää juosten läheinen koulu. Prologi sisältyy
aikaan, joka on käytettävissä ensimmäiseen juoksuosuuteen, joten
jälkikäteen on helppo viisastella, että koulun kiertämisen jälkeen
kelloa vilkaistessa olisi pitänyt jo jonkinmoiset hälytyskellot soida.
Ensimmäiset
5 ja 3 pisteen rastit löytyvät hyvin ja jatkamme alkuperäisen
suunnitelman mukaan 4 pisteen rastille, mikä osoittautuu pahaksi
virheeksi. Tuhlaamme muutaman minuutin, kun moottoritien laitaan
päästyämme emme ole varmoja sijainnistamme. Mutta mikä pahinta, kello
näyttää jo niin paljon, että ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä
aikarajassa takaisin. Nyt tossua toisen eteen niin kovaa kuin jaksaa!
Niina etenee metsässä kuin hirvi ja minulla on metsäjuoksuun
tottumattomana vaikeuksia pysyä perässä. Minun onneksi loppumatka
juostaan tietä. Sakkoa rapsahtaa -11 pistettä, eli jäämme vaivaisen 1
pisteen plussalle. Mutta nyt ei auta masentua: tulipa kuitenkin hyvä
lenkki ja sitä ei voi ratamestarikaan pois meiltä ottaa!!
Nopea
vaihto pyörän selkään. Polkaistaan hakemaan 5 pisteen rasti, jonka
sijaintia pitää hetken lähimaastoissa pohtia. Niina sanoo, ettei ehditä
muille rasteille, ja niinpä kurvaamme samantien takaisin vaihtoon.
Kisajärjestäjät naureskelevat taktiikallemme: viimeisenä lähdetään ja ensimmäisenä tullaan.
Rullaluistimet
jalkaan, kuiva paita päälle hetken nautinnoksi ja sateeseen taas
kastumaan. Rullailemme 5 pisteen rastin tuntumassa toivottoman kauan.
Haukiputaan terveysaseman ja vanhainkodin rakennukset tuntuvat olevan
aivan liian sokkeloisia suhteessa jokseenkin epätarkkaan karttaan.
Muutakin porukkaa tulee paikalle ja kukaan ei löydä. Meinaamme jo luopua
toivosta ja jatkaa matkaa, kunnes lopulta tärppää.
Niina
ehdottaa, ettei lähdetä Virpiniemeen päin, mutta suostuu kun olen niin innokas luistimille päästyäni.
Annalankankaan ja Virpiniemen välinen pyörätie on ihan huippu luistella!
Poimitaan 4 pisteen rasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Loppumatka
takasin luistellaan niin kovaa kuin jaloista irti lähtee! "Eihän tullut
sakkoa, eihän?!?" Muutama sekunti taisi jäädä ja sehän riittää.
Otan
vasemman luistimen pois ja pohje kramppaa sen verran, että kiljahdan.
Se menee pian ohi ja riisun toisen luistimen. Oikea pohjekin kramppaa.
Kamppi on aivan hirveä, se kouristaa niin voimalla ja niin kauan, etten
jaksa pistää vastaan. Huudan, kiljun, karjun ja vaikeroin niin, että
varmasti kilometrin säteellä kaikki ovat tietoisia siitä, että nyt
sattuu. Kaitsu huutaa mennessään, että häneltä saa ottaa suolatablettia.
Kiitos tuhannesti! Ja mitäs tekee tiimikaverini: pidättelee naurua,
sillä äänimaailma on puolivuotiaan lapsen äidille jokseenkin tuoreessa
muistissa hieman eri yhteydestä :D
Matka jatkuu naureskellen pyörän päällä. Haetaan ensin 3 pistettä ja sen jälkeen ajetaan kohti 5 pisteen rastia.
Olen jo aivan jäässä, sillä vettä on satanut koko illan, ja kireät pohkeeni
tuovat hieman lisää tuskaa matkantekoon. En siis ole aivan vakuuttunut
siitä, että haluaisin uimaan Kiiminkijokeen tuon 5 pisteen takia.
Rannalle päästyämme saamme hyviä vinkkejä kanssakilpailijalta, missä
kohtaa uintimatkaa olisi suht vähän. Vesikin tuntuu tosi lämpimältä
kylmällä iholla, joten päätämme lähteä kahluu- ja uintireissulle. Noin
20 minuuttia joessa ja sitten äkkiä kohti maalia ja saunaa hampaiden kalinan
säestyksellä. Niinan pyörän takajarru napsahtaa vielä yhtäkkiä totaalijumiin, joten sen kanssa askarrellessa menee hetken.
Lopputuloksissa molemmat naistiimit saavat saman pistemäärän. Alun täydellisten tohelointien jälkeen loppu sujui ihan
mallikkaasti. Pää kaipaa siis vielä pientä hienosäätöä tulevia kisoja varten. Kiitoksia järjestäjille mielenkiintoisesta ja taas niin opettavaisesta kisasta!
- Kirsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti