Passion Adventure

Passion Adventure
kuvaaja Riitu Kerola

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kesää kohti kartta kourassa


Mikä on se laji, missä ideaalinainen lykkii ylämäet  tasuria kelkkauralla kuin Johaug ja pujottelee alamäet kuin Poutiainen? Suunnistamiseenkin pitäisi löytyä jonkin sortin flow, jotta kaikki natsaisi. Samaisessa lajissa varsinkin ikäsarjojen osallistujalistoilta löytää kymmeniä seikkailu-urheilijoita. Kyseessä on hiihtosuunnistus. Aivan huippu ja koukuttava laji ja hyvä keino harjoitella suunnistusta kovassa vauhdissa myös talvella. Ensimmäisestä hiihtosuunnistuskisastani on liki  25 vuotta ja eihän tästä tunnu erikseen pääsevän.

Hiihtosuunnistuskauteni meni oikein hyvin, vaikkakin SM-kisojen sijoitukset laskivat loppua kohden kuin lehmän häntä. SM-kisasijoitukseni 35-sarjassa olivat 2., 3., 4. ja 5. Kausi oli ehjä, en sairastellut, enkä eksynyt tai tehnyt suuremmin edes virheitä. Vauhtia hain muutamista sileän kisoista. Ainoastaan erikoispitkällä tuli yksi megaluokan reitinvalintavirhe, joka eittämättä vei mitalin. Ensi vuoden erikoispitkä jääkin väliin, sillä todennäköisimmin Ainiovaarassa toimin ratamestareiden apulaisena.

Suunnistamisesta jäi kokonaisuutena hyvä mieli ja ajatuksena on pitää suunnistus nyt kevään tullen ohjelmassa mahdollisimman usein. Kahdet iltarastit on jo tappisesti juostu. Raskasta on, mutta ehkä aavistuksen vauhdikkaampaa kuin viime vuonna. Kesällä aion uskaltaa myös pyöräsuunnistuskisoihin ja eiköhän Passion Adventure saa viivalle myös iskukykyisiä joukkueita seikkailukisoihin. 

Muutamat geelikarkit ennen erikoispitkän starttia. 

Podiumilla patsastelua. kuva: Esko Härkönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti