Passion Adventure

Passion Adventure
kuvaaja Riitu Kerola

tiistai 13. marraskuuta 2012

Löydä riittävästi treeniaikaa ja pysy suunnitelmassa - missä suunnitelmassa?

Eräs marraskuinen viikko kun taivaalta tulee vettä ja maa on musta...

Maanantai ja Markon prässi! Minulle lähestulkoon ainut treeni, joka tapahtuu joka viikko samaan aikaan. OTC:n tarjoama kuntopiiri on ollut erittäin hyvä aloitus viikon treeneihin jo muutaman vuoden ajan. Ensin huolellinen lämmittely, jonka jälkeen 40-50 minuuttia tehokasta lihaskuntoa ilman apuvälineitä ( = 4-5 kymmenen liikkeen kierrosta) pitäen sisällään mm. kyykky- ja päkiähyppelyä, etunojapunnerruksia, ojentajadippejä, keskivartalotreeniä, tuolille ponnahduksia sekä nopeita vetoja. Liikkeet vaihtuvat minuutin välein työ- ja lepoosuuksien suhteen vaihdellessa 30s:30s - 45s:15s välillä. Liikkeiden välisen levon ollessa 20s tai vähemmän mennään jo anaerobiselle puolelle. Loppuun hyvät verryttelyt ensin salissa jäähdytellen ja venytellen ja loppusilaus lenkkeillen ulkona. Yhteensä vajaan kahden tunnin treeni. Tehokas harjoitus, jota ei varmasti tulis tehtyä ilman sitä kuuluisaa ryhmän tuomaa painetta...

Tiistaina treenikoloni löytyy joko alkuillasta ennen kuutta tai sitten vasta kasin jälkeen. Saan olla nyt päivisin lasten kanssa, joten valitsen alkuillan enkä "tuhlaa" tällä kertaa sitä hiljaista ja rauhallista loppuiltaa treenailuun. Otan alkulämpimän lasten kanssa pihalla. Läpsyvaihto ja kello näyttää, että takaisin on oltava 75 minuutin päästä. Ja aina sama juttu...mihin juoksen tällä kertaa? Mieluiten juoksen poluilla. Juostessani rantaa kohti muistelin, etten ole vähään aikaan juossut mäkivetoja. Täällä Oulussahan suurimmat mäet löytyvät lähinnä alikulkujen yhteydestä, joten mäkitreenit vaativat aina hieman mietintää. No, ei hätää, ovat onneksi hiljattain kasanneet merenrantaan maata ihan vaan minun mäkijuoksentelua varten...Tässä ajassa ei oikein Ruskoon tai Virppariin ehdi hölkkäillä, niin päädyn siis 40 minuuttia mutkitellen juoksenneltuani tämän kasan juurelle. Matka huimalle huipulle tarvitsee 150 juoksuaskelta ja vie aikaa tasan minuutin. Välillä on pätkä tasaisempaa, mutta nousulta tuntuu kun pitää vauhtia yllä. Syke nousee lopussa 93%:iin maksimista. Käytän alastuloon 90 - 100s, jolloin syke palautuu n. 65%:iin maksimista ennen uutta nousua. Kahdeksan nousua ja viimeiset kolme tuntuvat jo luistavan ihan mukavasti ja palautuminenkin on nopeampaa. Kummallista. Pimeässä otsalampun valossa juoksentelu toi lisämaustetta tekemiseen. Rentoa hölkyttelyä kotiovelle ja se oli siinä!

Keskiviikon kalenteriin on merkitty minua lukuunottamalla jokaiselle perheenjäsenelle meno. Tarkoittaa siis sitä, että minä laitan kellon ajoissa soimaan ja suuntaan salille heti aamutuimaan. Lapsilla on "ohjattua touhua" = harrastus kerran / kaksi viikossa ja se tuntuu tässä vaiheessa oikein sopivalta määrältä. Olen vielä puolinukuksissa salille mennessäni, mutta virtuaalisen spinning -tunnin pärähtäessä käyntiin olen kutakuinkin hereillä. 45 minuuttia spinnailua menee hujauksessa. Hetki infrapunasaunassa lehtiä selaten olisi saanut olla pitempi, mutta ei auta, pitää ehtiä läpsäyttämään kahdeksaksi takaisin kotiin. Jaloissa vähän tuntuu eilinen mäkijuoksentelu...
Kenkähyllyssä vain muutamat aikaiset tossut...
Torstai on toivoa täynnä...vaimitensoli. No treenaamisen kannalta ei paljon toivoa torstain kalenterissa, mutta kevyempiä päiviäkin tarvitaan. Käveleskely vaunujen kanssa aamupäivällä vetristää vähän jalkoja ja antaa aikaa ajatella. Illalla kun piiperöt nukkuvat käyn vielä salilla kiusaamassa keskivartaloa ja keskittymässä hetken venyttelyyn. Television ääressä tehdyt venyttelyt jäävät lähes aina puolittain tehdyiksi ja huomaan usein istuneeni vartin aitajuoksija-asennossa "muka" venyttelemässä.

Perjantaiaamuna oli tarkoitus lähteä aikaiselle aamulenkille pikkupakkaseen, mutta arvaatte varmaan, miten kävi. Kellon soidessa päätin, että tänään ei olekaan lenkkeilyaamu ja jäin odottamaan nahkavekkarin pärähdystä. Sen "soidessa" siirrän valmiiksi pinotut lenkkivaatteet odottamaan seuraavaa tilaisuutta ja otan lepopäivän hyvällä omallatunnolla vastaan.

Lauantaiaamupäivälle oli rakkaan kisasiskoni kanssa rauhallinen parituntinen juoksulenkki sovittuna ja mikä onkaan parempi innoittaja kun lenkkeilykaveri! Siinä tuli pikkujouluvaatteet mietittyä ja isänpäiväkakut leivottua samalla kun pururatoja mittailimme. Sykkeet pidettiin pk-alueella ja vauhti rauhallisena. Matkaa kertyi n. 16km ja aikaa meni 1h 45min. Viikkoon on aina tavoitteena mahduttaa 1-2 vähän pidempää treeniä ja mielellään yhdistelmä -sellaisia. Jahka hiihtämään kotipihasta pääsee, niin suksi+lenkkari-treenejä ohjelmistoon!



Tämän syksyn sunnuntait ovat noudattaneet liikkumismielessä kaavaa: tanssitunti iltapäivällä ja uintiharkat illalla. Vähän harmittavasti aikatauluttavat arvokasta vapaapäivää, mutta antavat paljon! Tanssiharkoissa (aikuisten naisten break -dance alkeet :)) harjoiteltiin mm. naparupelia ja polven varassa pyörimistä. Kivaa!! Uintiharkoissa otettiin 1000m:n alkulämmin märkäpuvussa, jonka jälkeen uipastiin 50m:n testi niinikään siinä hikimajassa. Kyllä märkäpuvulla kauhominen viileässä järvivedessä on ihan eri kivaa kuin "kuumassa" hallissa, mutta hyvää muistivirkistystä näin talvikaudella. 90min uintia sunnuntai-iltaisin sulkee ympyrän ja uusi ja erilainen viikko voi alkaa. Vähän vähemmän ad hoc -tyyppistä sinkoilua, selkeät lepopäivät ja enemmän pitkäkestoista treeniä tavoittelen seuraavalle viikolle - niin, ja sitä suunnitelmallisuutta tekemiseen ennenkaikkea.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti